Kaikki tuntevat Anni Swanin (1875–1958), usean sukupolven rakastaman satukuningattaren ja lasten- ja nuortenkirjailijan, jonka teosten myynti ylsi miljoonaan kirjaan. Mutta tiedetäänkö hänen elämästään mitään?

Tarinankertojassa etsitään luovaa, rohkeaa, voimakkaasti tuntevaa ja omilla aivoillaan ajattelevaa Anni Swania hänen kirjeenvaihtonsa, teostensa ja kaiken hänestä kirjoitetun takaa. Sieltä löytyy monivaiheisen, ajoittain kiihkeän elämän elänyt kirjailija, joka onnistui siinä missä monet hänen sukupolvensa naiset epäonnistuivat.

Anni Swan löysi tien ulos aikansa naisille suodusta ahtaasta tilasta. Hän halusi omillaan toimeen tulevaksi ja omaa elämäänsä hallitsevaksi ihmiseksi. Monien epäilysten jälkeen hän pystyi myös yhdistämään luovan työn ja avioliiton. Hän oli ”metsän tyttö”, jonka vahva, elämyksellinen suhde luontoon sulautui osaksi hänen satujaan ja tarinoitaan. Anni Swan kirjoitti ylioppilaaksi, mikä oli 1800-luvun lopun tytölle tavatonta. Yliopistovuosina vilkkaalla ja viehättävällä Annilla oli lukuisia ihailijoita, kuten Eino Leino ja Otto Manninen, joiden runoissa hän Oton sanoin ”väikkyi luo ja väikkyi pois”. Avioliitto epäilytti Annia, mutta vuosien seurustelun jälkeen runoilija Otto Mannisesta tuli hänen elämänkumppaninsa, kolmen poikansa isä ja tukijansa kirjailijan tiellä. Avioitumisesta huolimatta Anni Swan pystyi jatkamaan kirjallista uraansa ja eli pitkän elämän, joka pääosin oli onnellinen, vaikka siihen sisältyi myös suruja – katkerimpana keskimmäisen pojan menehtyminen.

Annin sukulaispiiri laajeni Järnefelteihin ja Sibeliuksiin, kun Annin vanhempi sisar Saimi avioitui taidemaalari Eero Järnefeltin ja nuorempi sisar Nelma Jean Sibeliuksen veljen Christian Sibeliuksen kanssa.

Kirjailijana Anni Swanilla oli tunnistettava oma ääni, ja sekä saduista että nuorisokertomuksista on löydetty paljon hänen persoonansa ja elämäänsä liittyvää: tuttuja nimiä, paikkoja ja ihmistyyppejä.

Otteita arvioista: